Marjastus ja sienestys kutsuvat viettämään aikaa luonnossa

Marjastus ja sienestys kutsuvat viettämään aikaa luonnossa

Liikkuminen Suomen luonnossa marjoja ja sieniä keräämällä on terveyttä edistävä harrastus kaikenikäisille. Aloittaminen ei edellytä kalliita varusteita tai huippukuntoa ja metsään voi lähteä yksin tai isommalla porukalla. Maastossa kävely ja luonnon tarkkailu ovat hyvää hyötyliikuntaa. Samalla metsissä samoilu parantaa myös mielenterveyttä, purkaa stressiä ja rauhoittaa mieltä. Marjojen ja sienien kerääminen on osa suomalaista kansanperinnettä, joka edistää luonnontuntemusta ja ekologista elämäntapaa. Metsien marjat ja sienet ovat superruokaa: ne ovat puhtaita ja terveellisiä ja sisältävät runsaasti vitamiineja sekä kivennäisaineita.

Metsän marja-antimet

Marjastuksen aloittaminen on helppoa, koska yleisimmät marjalajit ovat helposti tunnistettavissa. Suomen metsissä kasvaa noin 50 erilaista luonnonvaraista marjaa, joista 37 on syötäviä. Monet näistä ovat kuitenkin marjalajeja, jotka ovat levinneet metsiin puutarhoista ja viljelmiltä. Tunnetuimpia metsän antimia ovat esimerkiksi mustikat, puolukat, metsämansikat ja vadelmat. Herkullisia ovat myös soilla ja korvissa kasvavat lakka, juolukka ja karpalo. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen metsistä poimitaan eniten mustikkaa ja puolukkaa. Huonoinakin marjavuosina marjoja kypsyy metsissä noin 100 kg jokaista suomalaista kohden. Hyvinä satovuosina marjoja voi kypsyä kaksinkertainen määrä.

Parhaat marjastusapajat

Metsien marjasatoon vaikuttaa paljon sää: halla ja kuivuus heikentävät marjojen satonäkymiä. Jokamiehenoikeuksien ansiosta marjastus ja sienestys ovat sallittuja valtaosassa metsäalueita, ainoastaan luonnonsuojelualueet ovat poikkeuksia. Luonnonmarjat kasvat yleisimmin kuivilla tai tuoreilla kankailla sekä sellaisissa karuissa rämemetsissä, joiden pääasiallinen puulaji on kuusi tai mänty. Tyypillisempi kasvumaasto esimerkiksi lakalle tai juolukalle sen sijaan on suo. Etelä-Suomessa esimerkiksi mustikoita voi etsiä lehtomaisista, tuoreista ja kuivista kangasmetsistä. Pohjois-Suomessa ne viihtyvät karummilla ja kuivemmilla kangasmailla. Mustikka kasvaa hyvin varjoisissa paikoissa, suorassa auringonpaisteessa se ei viihdy.

Suomalaisten marjojen terveysvaikutukset

Metsien marjoista mustikka on terveysarvoiltaan marjojen kultakimpale. Se on runsaskuituinen marja, joka sisältää ns. polyfenoleja. Polyfenolit auttavat ylläpitämään terveyttä ja ehkäisevät sairauksia. Eniten tutkimustietoa on saatu mustikan positiivisista vaikutuksista silmien ja verisuonten terveyteen. Suomalaisia metsämarjoja kannattaa suosia, koska ne ovat ravinto- ja polyfenolisisällöltään paljon monipuolisempia kuin ulkomaiset tuontihedelmät ja ne on kerätty puhtaasta Suomen luonnosta. Marjasatoa käytetään erityisesti ruoanlaittoon, mutta viime vuosina marjojen terveysvaikutuksia on alettu tutkia yhä enemmän ja esimerkiksi suomalainen Lumene on alkanut käyttää marjoja raaka-aineina ihonhoitotuotteissa.

Sienestys

Sienestys poikkeaa marjastuksesta, koska ennen sienien keräämistä on syytä oppia tuntemaan myrkylliset sienilajit. Metsästä kerätään syötäväksi vain tuttuja sienilajeja. Sienestämään lähtiessä varusteiksi kannattaa ottaa sienikirja, ilmava kori sekä sieniveitsi, joka helpottaa sienien puhdistamista jo niitä kerätessä. Pidemmille sieniretkille tuntemattomimpiin metsiin mukaan voi avuksi ottaa myös kartan tai kompassin, koska eksymisen vaara on suuri. Teiden varsilta sieniä ei kannata kerätä liikenteen aiheuttamien päästöjen takia. Sienien etsiminen metsästä on täynnä löytämisen riemua. Joka syksy sienet kasvavat eri tavalla ja ne saattavat myös piiloutua osin maan alle.

Sienestysmaastot

Paras sää sienestykseen on sateen jälkeen, kun metsä on jo hiukan kuivunut ja sienet ovat nousseet esiin. Sienien kerääminen sopii kärsivälliselle ihmiselle, koska satoisia sienipaikkoja on vaikea tietää etukäteen metsään lähtiessään. Hyviä sienimaastoja ovat yleensä täysikasvuiset ja harventamattomat metsät. Sieniä kannattaa etsiä myös metsäalueilta, joissa on isoja puita ja vähän heinikkoa tai muuta pensasmaista aluskasvillisuutta. Harvennettuja metsiä ja hakkuualueita kannattaa sen sijaan välttää. Monesti riittää, että pysyy polun varrella, koska sieniä löytyy usein paremmin polkujen varrelta kuin poluttomasta metsästä.

Metsien suosituimmat ruokasienet

Hyviä ruokasieniä on paljon ja ne kasvatat erilaisissa maastoissa. Tunnetuimpia ruokasieniä ovat esimerkiksi keltavahvero eli kantarelli, herkkutatti, kangashapero ja suppilovahvero. Kantarelleja kasvaa usein koivujen läheisyydessä, mutta niitä voi löytää myös kuivilta mäntykankailta. Herkkutatit taas viihtyvät tuoreissa havu- ja lehtimetsissä ja satokausia voi olla useita syksyn aikana. Karuista metsistä voi löytää runsassatoisia kangashaperoja, jotka voivat kuitenkin usein olla toukkaisia, mikä on hyvä tarkistaa jo niitä poimiessa. Suppilovahveroja kannattaa lähteä etsimään metsistä myöhään syksyllä, jolloin ne kasvavat joukoittain sammaleessa ja muissa kosteissa paikoissa.

Marjastus ja sienestys jatkuvat perinteinä

Suomalaisilla on useita harrastuksia, jotka kannustavat liikkumaan luonnossa. Marjastus ja sienestys ovat niistä hyviä esimerkkejä, koska ne edistävät ihmisen fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Samalla voi tutustua luonnon ilmiöihin ja suosia ekologista elämäntapaa. Marjastus ja sienestys sopivat jokaiselle ikään tai kuntoon katsomatta ja metsän antimien vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen tiedetään tutkimusten ansiosta koko ajan enemmän. Se osaltaan kannustaa astelemaan pitkin metsäpolkua. Paras aika lähteä metsään on kesällä ja syksyllä, mutta jo ennen satokautta voi käydä tutkimassa marjojen kukintaa ja arvuutella tulevia satonäkymiä.

Erityisesti iäkkäämmät suomalaiset ovat innokkaita marjojen ja sienien poimijoita. He myös siirtävät perinnettä eteenpäin uusille sukupolville. Ilman ulkomaisia marjanpoimijoita iso osa metsiemme sadosta jäisi kuitenkin valitettavasti poimimatta. Viime vuosina suomalaisten sieni- ja marjaharrastus on osoittanut hienoisia elpymisen merkkejä. Sitä on edesauttanut erityisesti innostus puhtaaseen ja kotimaiseen lähiruokaan. Ruoankulutuksessa ja -tuotannossa halutaan yhä enemmän suosia omien lähialueiden tarjoamia raaka-aineita. Luonnon tarjoamaa superruokaa kerätään talteen ja metsään lähdetään myös pakoon hektistä elämäntyyliä. Metsästä kotiin tullessa tuliaisena ovat rentoutunut mieli ja ämpäreittäin luonnon terveyspommeja.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back To Top