Metsämessut ovat vuosittainen tapahtuma

Metsämessut ovat vuosittainen tapahtuma

Vuonna 2019 metsämessut järjestetään suositussa Jyväskylän Paviljongissa. Sijainti on loistava, sillä Keski-Suomi sijaitsee todellakin keskellä Suomea, ja Jyväskylän Paviljonkiin on erittäin hyvät kulkuyhteydet joka puolelta maata kuin myös lentokentiltä ja satamista, ulkomaisia kävijöitä ja näytteilleasettajia ajatellen. Messujen nimi on tänä vuonna Metsämme, ja samaan aikaan Jyväskylän Paviljongissa on mahdollisuus osallistua myös Retkelle-messuihin ja Wemmi-kevätmarkkinoille. Toisin kuin useimmille messuille, Metsämme-messuille, samoin kuin muihin tapahtumiin, on vapaa pääsy. Metsämessuja on järjestetty aiempina vuosina niin Helsingin messukeskuksessa, Joensuussa kuin Haapavedelläkin

Messujen vaikutus järjestämispaikkakunnan talouteen

Juuri valmistunut tutkimus osoittaa, että Suomessa järjestetyt messut toivat paikkakunnille edellisenä vuonna peräti 458 miljoonan euroa. Käytetty summa on yli 10 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Tapahtumien välitön työllisyysvaikutus näille paikkakunnille oli kaikkiaan 3 895 henkilötyövuotta, ja vaikutus kokonaistyöllisyyteen yli 6 000 henkilötyövuotta. Tämä perustuu siihen, että messujen näytteilleasettajat ja vieraat käyttävät rahaa muun muassa ravintoloihin ja kahviloihin, mutta myös majoitukseen ja matkustamiseen, sekä käyvät paikkakuntien kaupoissa ostoksilla. Vaikutus on odottamattoman suuri ja selittääkin sitä, miksi paikkakunnat kilpailevat messujen järjestämisestä.

Messuohjelman kohokohdat

Messuohjelma suunnitellaan aina huolella, sillä messuille tullaan viihtymisen lisäksi myös oppimaan uutta ja tutustumaan alan viimeisimpiin uutuuksiin niin tiedon, lainsäädännön kuin teknologian alalta. Metsä on suomalaisille henkisesti ja kulttuurillisesti tärkeä, mutta myös konkreettisesti arvokasta omaisuutta ja monelle sijoitus. Lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti, ja esimerkiksi lait koskien metsän omistussuhteita, sukupolvenvaihdosta ja perinnöksi jättämistä ovat tärkeää ja monelle ajankohtaista tietoa. Tähän liittyen kansan ikääntyessä edunvalvonta-asiat ovat keskiössä myös metsäasioissa. Lainsäätäjät ovat valokeilassa, ja tänäkin vuonna aiheesta järjestetään metsämessuilla paneelikeskustelu.

Metsänhoito

Metsämessuilla keskeisenä aiheena on aina metsänhoito, joka jakaa mielipiteitä. Vaikka avohakkuita on vastustettu vuosikymmenet, niitä edelleen tehdään, ja monet haluavat etsiä vaihtoehtoja. Avohakkuiden sijaan halutaan pohtia esimerkiksi metsän jatkuvaa kasvatusta, jolloin tietenkin puun korjuu on hankalampaa ja kalliimpaa. Myös vapaaehtoinen luonnonsuojelu on tärkeä metsänhoidollinen aspekti. Nykyään kauan toiminnassa olleiden metsänhoitoyhdistysten lisäksi markkinoille onkin ilmestynyt yrittäjiä, jotka tarjoavat metsänhoitopalveluja helpottamaan metsänomistajan arkea. Enää metsän omistaja ei välttämättä asu lähellä metsiään, ja hoito voi olla haasteellista. Metsämessut tarjoavat loistavan tilaisuuden solmia yhteyksiä yrittäjiin.

Näytteilleasettajat

Messuilla on aina näytteilleasettajia laidasta laitaan. Kaikilta messuilta löytyvät pakolliset lakukauppiaat, mutta toki voimakkaan ammatillisen leiman omaavilla messuilla on vahva edustus alaan liittyvillä näytteilleasettajilla. Siitäkin syystä, että messujen näyttelypaikat eivät ole mitenkään halpoja ja hinta on tarkoitus tienata takaisin messujen mainosarvolla ja myynnillä. Tänä vuonna paikalla on metsänhoitoyhdistyksiä, metsäkeskus ja erilaisia metsätyökoneita valmistavia yrityksiä. Tietenkin myös puuta jalostavat ja siis ostavat yritykset ovat mukana, mutta myös epäsuoremmin alaan liittyviä näytteilleasettajia, kuten kiinteistövälitystoimistoja, pankkeja ja metsäalan koulutusta tarjoavia oppilaitoksia, on myös paikalla.

Kävijät

Kävijät odottavat näytteilleasettajilta perinteisesti monenlaisia messutarjouksia ja näytteitä sekä työnäytöksiä. Kävijätutkimuksen mukaan viime vuonna 60 % kävijöistä oli kaupungissa asuvia metsänomistajia. Messut järjestää yhteistyönä Suomen metsäkeskuksen, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen, Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja MTK Metsän kanssa, ja voidaankin olettaa, että kävijöiden kiinnostuksen kohteet liittyvät metsän omistamiseen, sen hankkimiseen sijoitusmielessä tai alan opiskeluun. Nämä messut ovat kuitenkin koko perheen tapahtuma, ja paikalle tulee varmasti ammattilaisten lisäksi asiasta kiinnostuneita nuoria, mikä onkin tärkeää alan jatkumisen kannalta. Kun tapahtuma on pääsymaksuton, voidaan odottaa laajaa osallistumista.

Metsämessujen markkinointi

Metsämessuja markkinoidaan tietenkin somessa, onhan se tänä päivänä ehdottomasti tärkein tiedonjaon väline. Valitettavasti näyttää siltä, ettei messujen Instagram-mainonta ole oikein onnistunut, sillä tilillä on vain 37 seuraajaa. Tosin julkaisujakaan ei ole kuin kolme. Facebookissa tiedotus on toiminut hieman paremmin, sillä seuraajia oli tarkistushetkellä 345. Kovin paljon sekään ei ole, ja olisikin järkevää palkata vaikkapa yhtenä järjestäjänä olevasta Jyväskylän ammattikorkeakoulusta joku innostunut alan opiskelija hoitamaan sometiedotusta. Metsäalaa ilmeisesti markkinoidaan perinteisemmin keinoin ja sen arvellaan riittävän, mutta perinteinenkin ala tarvitsee nuoria mukaan.

Lopuksi

Metsämessuja ja muita metsäalaan liittyviä tapahtumia järjestetään ympäri maata, ja niissä riittää innokkaita kävijöitä. Tosin ala ei ole enää kovin suuri työllistäjä, vain noin kolme prosenttia työllisistä johtuen alan suuresta koneellistumisasteesta, mutta edelleen se kiinnostaa opiskelijoita. Koska Suomi on yksi maailma metsäisimmistä maista, metsä on kaikille läsnä ja kuuluu erottamattomasti suomalaiseen sielunmaisemaan, vaikka kuinka cityihmiseksi olisimmekin muotoutuneet. Metsämessujen aihe on kaikille tuttu ja useimmille rakas, ja se koskettaa jokaista suomalaista jollakin tavalla – tiedostaa ihminen sitä itse tai ei.

Metsä on läsnä suomalaisen arkipäivässä, jos ei suoraan niin ainakin välillisesti. Metsäalaan on kosketuksissa niin paljon muita talouden toimijoita, että väistämättä joka päivä alaa sivutaan monelta taholta. Kovinkaan kauas ei kaupungista tarvitse mennä päästäkseen halutessaan metsään, ja kaupunkien välit taivalletaan yleensä synkähkössä kuusikossa. Kuivemmilla seuduilla mäntyjen punaiset rungot tuovat väriä maisemaan. Metsämessut keräävät aina kävijöitä, järjestettiin ne sitten missä tahansa. Tämän vuotiseen Jyväskylän Metsämme-messuille on vielä vapaa pääsy, joten siellä kannattaa ilman muuta poiketa tutustumassa tarjontaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back To Top